Sukututkimus

Jämsén-suvun voidaan varmuudella katsoa alkaneen varusmestari Lorenz (Lars) Jämbsoniuksesta (n.1698–1770) ja hänen vaimostaan Maria Tawastista (n.1689–1754). . Heidän neljästä lapsestaan jatkunut suku on asettunut ensimmäisten sukupolvien aikana ainakin nykyisten Pihtiputaan, Viitasaaren, Rautalammin, Konneveden ja Vesannon kuntien alueelle, josta se on myöhemmin levinnyt ympäri Suomea ja ulkomaille aina Amerikkaan asti.

Larsin osalta ei ole varmuudella pystytty esim. kirkonkirjoihin perustuen todistamaan hänen tarkkaa syntymäaikaa ja -paikkaa eikä siten määrittelemään myöskään hänen vanhempiaan. Toki olettamuksia on tehty ja yksi mielenkiintoinen oletus on, että Lars olisi Laukaan kirkkoherra Paulus Larsson Jempsoniuksen (1650-1712) nuorin poika. Jos tämä oletus pitäisi paikkansa, kytkeytyisi sukumme sitä kautta moneen tunnettuun pappissukuun Suomessa. Jämsén-suvusta kiinnostuneilla sukututkimuksen harrastajilla onkin mielenkiintoinen ja haastava tehtävä tämän kysymyksen ratkaisemisessa (kirjoittanut Lauri Jämsén).

Sukututkimusta lähdetiedoilla

Lorentz (Lars) Jämbsonius (Jämbsen, Jämbseen, Jempseen) syntyi (sotilas)rullan mukaan Hämeessä noin 1698. Hän oli alkuaan ilmeisesti jo 1710 vapaaehtoinen Sysmän komppaniassa, josta siirto Rautalammin komppanian varusmestariksi 4/8 1713 (RSA, Avl.lis 1713, mf WA 2077). Lars joutui Kostianvirran taistelussa Pälkäneellä 6/10 1713 venäläisten vangiksi (RSA, Avl.list 1714, mf WA 2078). Palasi vankeudesta 1722 (Wirilander, s. 172).

Lars palasi uudelleen Rautalammen komppanian varusmestariksi 16/6 1722-26/8 1723, virkatalona Viitasaarella Ilmolahden Kinnula. Hän joutui 1723 luopumaan varusmestarin jakopalkasta, sillä Venäjältä vankeudesta palannut luutnantti Gustaf Mellin aiheutti alaspäin tapahtuneen virkakierron, jolloin alimmalla vakanssilla ollut Jämbsonius alennettiin korpraalin virkaan (Saloheimo, s. 212).
Lars oli sen jälkeen sijoitettuna varusmestarina korpraalin palkalle HJR:n Rautalammin komppanian Pihtiputaan ruotuun nr 54. Hän oli komennuksella Haminassa 1734, jossa pidetyssä katselmuksessa todettiin vielä olleen palveluskelpoinen.
Lars sai eron 4/10 1734. Vadstenan sotamieshuonekassa myönsi 8/11 1759 hänelle 1/7 1759 lähtien maksettavan 11 taalarin 8 äyrin eläkkeen (Krigskollegii arkiv, Krigsmanshuskontoret, DIId, kansio 15, s. 533). Asui Viitasaaren Pihtiputaalla. Kuoli Putaalla 4/3 1770 vanhuuteen 72-vuotiaana.

Puoliso Maria Tawast, syntyi noin 1689, kuoli Putaalla 30/4 1754 vanhuuteen 65-vuotiaana, vanhemmat kornetti Henrik Tawast ja Maria Christina Schytzfelt (Carpelan, s. 1171). (Koonnut FM Heikki Vuorimies, Jyväskylä)

Sukututkija Terhi Arpalahden aineistot

Sukututkija Terhi Arpalahden alkuperäiset Jämsén-suvun sukututkimustiedot (pdf-tiedostona).

Arpalahden sähköinen jäämistö on tallenettu internettiin sivulle Dokumentteja Pihtiputaalta. Aineisto on Arpalahden puhtaaksi kirjoittamaa ja se sisältää tietoja syntyneistä henkilöistä, rippikirjoista, henkikirjoista ja kuolleista vuosilta 1780-1905. Sivut on julkaissut sukututkija Juha Vuorela.

Alla Arpalahden tekemä kaavio Larsin ja Marian lapsista ja heidän puolisoistaan. Näistä neljästä sukuhaarasta, Erikin, Petterin, Larsin ja Katariinan lapsista on muodostunut nykyiset Jämsénien sukuhaarat eli kaikki Jämsénin ovat sukua toisilleen Larsin ja Marian perheen kautta.
(klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)