Ajankohtaista‎ > ‎

Jämsén-suku

Jämsén-suvun voidaan varmuudella katsoa alkaneen varusmestari Lars Jämsenistä (n.1698-1770). Myös Jämsén-sukunimi alkaa saada nykyistä muistuttavia muotoja hänen aikanaan. Larsin osalta ei ole varmuudella pystytty esim. kirkonkirjoihin perustuen todistamaan hänen tarkkaa syntymäaikaa ja -paikkaa eikä siten määrittelemään myöskään hänen vanhempiaan. Toki olettamuksia on tehty ja yksi mielenkiintoinen oletus on, että Lars olisi Laukaan kirkkoherra Paulus Larsson Jempsoniuksen (1650-1712) nuorin poika. Jos em. oletus pitäisi paikkansa, kytkeytyisi sukumme sitä kautta moneen tunnettuun pappissukuun Suomessa. Jämsén-suvusta kiinnostuneilla sukututkimuksen harrastajilla onkin mielenkiintoinen ja haastava tehtävä tämän kysymyksen ratkaisemisessa. (kirjoittanut Lauri Jämsén)
 
Tälle sivulle on koottu tietoa Varusmestari Lars Jämsenistä ja hänen vaimostaan Maria Tawastista sekä heidän lapsistaan. Suku on ensimmäisten sukupolvien aikana asettunut ainakin nykyisten Pihtiputaan, Viitasaaren, Rautalammin, Konneveden ja Vesannon kuntien alueelle, josta myöhemmin sitten levinnyt ympäri Suomea ja ulkomaille aina Amerikkaan asti.     

   

Lorentz (Lars) Jämbsonius (Jämbsen, Jämbseen, Jempseen). S. noin 1698, rullan mukaan Hämeessä noin 1698. Alkuaan ilmeisesti jo 1710 vapaaehtoinen Sysmän komppaniassa, josta siirto Rautalammin komppanian varusmestariksi 4/8 1713 (RSA, Avl.lis 1713, mf WA 2077). Joutui Kostianvirran tastelussa Pälkäneellä 6/10 1713 venäläisten vangiksi (RSA, Avl.list 1714, mf WA 2078). Palasi vankeudesta 1722 (Wirilander, s. 172). Uudelleen Rautalammen komppanian varusmestari 16/6 1722-26/8 1723, virkatalona Viitasaarella Ilmolahden Kinnula. Joutui 1723 luopumaan varusmestarin jakopalkasta, sillä Venäjältä vankeudesta palannut luutnantti Gustaf Mellin aiheutti alaspäin tapahtuneen virkakierron, jolloin alimmalla vakanssilla ollut Jämbsonius alennettiin korpraalin virkaan (Saloheimo, s. 212). Sijoitettuna sittemmin varusmestarina korpraalin palkalle HJR:n Rautalammin komppanian Pihtiputaan ruotuun nr 54. Komennuksella Haminassa 1734, jossa pidetyssä katselmuksessa todettiin vielä olleen palveluskelpoinen. Sai eron 4/10 1734. Vadstenan sotamieshuonekassa myönsi 8/11 1759 hänelle 1/7 1759 lähtien maksettavan 11 taalarin 8 äyrin eläkkeen (Krigskollegii arkiv, Krigsmanshuskontoret, DIId, kansio 15, s. 533). Asui Viitasaaren Pihtiputaalla. K. Putaalla 4/3 1770 vanhuuteen 72-vuotiaana. - Puoliso Maria Tawast, s. noin 1689, k. Putaalla 30/4 1754 vanhuuteen 65-vuotiaana, vanhemmat kornetti Henrik Tawast ja Maria Christina Schytzfelt (Carpelan, s. 1171). (Koonnut FM Heikki Vuorimies, Jyväskylä)
 

 

Lars JämsEn s n 1698,  k (vanh. 72v) 4.3.1770 Viitasaari Pihtipudas, haud. 25/3

 

Maria TaWast s n 1689,  k (vanh. 65v) 30.4.1754 Viitasaari Pihtipudas, haud. 17/5

 

  

Erik JämsEn
s 11.10.1722 Viitasaari,
kast. 14/10,
k 19.4.1778 Rautalampi Siikakoski,
haud. 17/5

pso 1:o 24.6.1745 Rautalampi

Anna Närhi
s 22.10.1728 Rautalampi Siikakoski,
kast. 23/11,
k 22.5.1767 Rautalampi Siikakoski,
haud. 28/5

pso 2:o 14.2.1768 Pieksämäki

Katarina Kaipainen

s n 1721,
k 14.1.1800 Rautalampi Kuusilahti,
haud. 2/2
 

Petter JämsEn
s 23.11.1724 Viitasaari Pihtipudas,
kast. 29/11,
k 16.3.1791 Viitasaari Pihtipudas Paloniemi,
haud. 21/3

pso 11.5.1752 Viitasaari Pihtipudas

Katarina Kauppinen
s 14.12.1733 Viitasaari Niinilahti Aroniemi,
kast. 18/12,
k 21.9.1783 Viitasaari Pihtipudas,
haud. 5/10

Lars JämsEn
s n 1726,
k 27.7.1787 Viitasaari Pihtipudas Pellonpää,
haud. 12/8

pso 1:o 13.8.1745 Kivijärvi

Maria Tiainen


pso 2:o 28.1.1780 Viitasaari

Katarina Varis
s 15.10.1747 Viitasaari Pihtipudas Saparoniemi,
kast. 29/11

Pål JämsEn
s  5.1727 Viitasaari,
haud. 28.5.1727 Viitasaari Pihtipudas

Katarina JämsEn
s 26.10.1729 Viitasaari Pihtipudas,
kast. 29/11,
k 20.2.1797 Viitasaari Pihtipudas Saparoniemi,
haud. 12/3

pso 10.4.1752 Viitasaari

Lars Varis
kast. 20.9.1724 Viitasaari Pihtipudas Saparoniemi,
k 19.3.1798 Viitasaari Pihtipudas Saparoniemi,
haud. 2/4

(lähde: Terhi Arpalahti)